Vahvoja viivoja ja orgaanisia muotoja: haastattelussa Petra Börner
Petra Börnerin taiteellinen maailma avautuu kuin sarja eläviä vinjettejä: jokainen teos sykkii liikettä, tunnetta ja taitavaa värienkäyttöä. Ruotsalaissyntyinen, Lontoossa asuva taiteilija on hionut vuosikymmenten ajan ilmaisuaan, jossa skandinaavinen perintö yhdistyy vaistonvaraiseen, moderniin tyyliin. Börnerin taiteen monialaisuus kattaa niin piirustuksen, kuvanveiston, kuviotaiteen kuin animaation. Se heijastelee hänen syvää viehtymystään luonnon muotoihin sekä toiston ja spontaaniuden väliseen jännitteeseen.
Marimekko Artist Series -ohjelman uusimpana taiteilijana Petra Börner tuo oman tunnistettavan tyylinsä kuviotaiteen kerrokselliseen perinteeseen. Hän tutkii teoksissaan kukkien kaksijakoista luonnetta omaleimaisella rohkeudella: herkkyys kohtaa uhmakkuuden, hetkellisyys ajattomuuden. Börner pohtii uraansa muovanneita vaikutteita, viimeisimpiä inspiraationlähteitään sekä luovan työn ikiaikaista vetovoimaa Lontoon-studiollaan luonnosten, vintage-kasvikirjojen ja kokeellisten veistosten ympäröimänä.
Mitkä asiat ovat vaikuttaneet taiteilijanuraasi eniten? Tunnistatko ratkaisevia hetkiä, jotka muokkasivat työtäsi?
Petra Börner: Piirtäminen on ollut minulle loistava väline ajatusteni ja tunteideni jäsentämiseen niin kauan kuin muistan. Tartuin kynään piirtääkseni samoihin aikoihin, kun aloin opetella kirjoittamista.
Lapsena lähetin kirjeitä ystäville sekä kirjekavereille ympäri maailmaa (se oli se juttu). Käytin tuntikausia piirrellen kirjekuoriin: oli jännittävää ajatella, kuinka taiteeni matkustaisi kädestä käteen ennen kuin saavuttaisi vastaanottajansa. Luin myös paljon sarjakuvia – ehkä juuri tämän vuoksi aloin ajatella työtäni sarjoina ja käyttää vahvaa viivaa ja selkeitä värejä.
En ole varma, kumpi tuli ensin, voimakas halu piirtää vai kannustus kokeiluihin, mutta mikään muu ei saanut minua tuntemaan oloani yhtä rauhalliseksi kuin piirtäminen. Tein julisteita, kylttejä ja mitä ikinä tarvittiinkaan.
Olet todella monialainen taiteilija. Oletko aina nähnyt itsesi tekijänä?
PB: Olen aina ollut kiihkeän kiinnostunut konkreettisesta tekemisestä, vaikkapa löydettyjen materiaalien luonnosmaisesta yhdistelystä ihan vain nähdäkseni mikä on lopputulos. Olen kiitollinen siitä, että perheeni jakaa intohimoni käsin tekemiseen ja uusien ratkaisujen etsimiseen. Avaamalla kädentaitojen työkalupakkini siirryn aina tiettyihin hetkiin ajassa. Glorifioinnin uhallakin totean, että yhdessä koetut hetket ja jaettu oppiminen muodostavat minulle ne kaikkein eläväisimmät muistot. Mielestäni on todella kiinnostavaa nähdä, miten sama konsepti tai idea muuntuu eri medioiden ja menetelmien kautta tarkasteltuna.
Luonto ja kukat ovat toistuvia teemoja töissäsi. Mitä ne merkitsevät sinulle?
PB: Ne ovat kaiken perusta. Kasvien liike on mielestäni viettelevää ja toiveikasta, mutta se viestii myös muutoksesta ja tarpeesta hyväksyä kaiken väistämätön katoavaisuus. Kasvit ovat uskomattoman täydellisiä: lohduttavia, elinvoimaa antavia, hauraita mutta samalla yllättäviä ja hauskoja. Rakastan kasvien käytännöllistä puolta – sitä, miten niiden kukoistamiselle (tai kuihtumiselle) on aina jokin syy.
Vietin lapsena paljon aikaa ulkona luoden oman maailmani ja käyttäen maasta löytyneitä asioita huoneeni koristeluun – ahkera pikku touhuilija.
Aloin kerätä kirpputoreilta vintage-kirjoja, erityisesti kasvikirjoja ja valokuvateoksia. Rupesin piirtämään niiden esimerkittämänä, täysin lumoutuneena rakenteista ja yksityiskohdista. Palaan jatkuvasti työssäni näihin inspiraationlähteisiin.
Puhut töidesi yhteydessä usein toistosta. Mikä sinua kiehtoo toistossa?
PB: Pidän toistosta, koska se luo liikkeen rytmin; keskittyneen, lähes meditatiivisen tilan, jossa tunnen oloni rauhalliseksi ja viivoistani tulee aidosti omiani. Piirtäminen on fyysistä, ja tekemämme jäljet ovat yhtä persoonallisia kuin käsialamme. Näen mielessäni sen mitä haluan piirtää raameina, joita tulkitsen käytössäni olevalla materiaalilla.
Olen aina ollut ahkerien ihmisten ympäröimänä ja ymmärtänyt, että omistautuminen käsillä olevaan työhön on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä ajatus elää mielessäni, halusin sitä tai en. Vaikka tavoitteeni ja polkuni ovat kulkeneet monen mutkan kautta, kaiken tekemiseni ytimessä tuntuu aina olevan sama perusajatus, jota tutkin erilaisten kokeilujen kautta. Toisto antaa tilaisuuden tarkastella yksinkertaista työtä kerta toisensa jälkeen uudessa valossa ja löytää uusia mahdollisuuksia. Näin syntyy visuaalinen käsialani – tuttu, vaivaton ilmaisutapa, jossa tunnen olevani omimmillani.
Mikä sinua inspiroi juuri nyt?
PB: Olen kiinnostunut kahdesta vastakkaisesta asiasta. Tämä saattaa olla jotain, mitä olen aina tehnyt, mutta myös heijastaa aikaamme monin eri tavoin.
Käytän löytömateriaaleja, erityisesti pahvia, luodakseni energisiä 3D-malleja ja pohjia ideoilleni. Lopputulos on välitön, ja pidän tämän lähtökohdan neutraalista luonteesta. Nautin erilaisten pintojen uudelleenkäytöstä: jokaisella niistä on oma tekstuurinsa ja painonsa, ja niitä koristavat usein materiaalin aiempien matkojen jäljet, kuten etiketit ja teippi.
Toisaalta minua innostaa työskentely pysyvämpien teosten parissa, esimerkkinä suurikokoiset savesta tai kipsistä muotoillut installaatiot. Toisin kuin löydettyjen materiaalien kohdalla, tässä prosessissa tarvitaan huolellista suunnittelua, sillä teoksen pohja on tilakohtainen ja luotu erityisesti ideoideni toteuttamista varten.
Onko sinulla erityisiä suosikkeja Marimekko Artist Series 2025 -mallistossa?
PB: Valinta on vaikea, koska hienoja juttuja on niin monta! Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli ehdottomasti se, kun Vildstjälk-kuosia testattiin painossa Marimekon upean designtiimin kanssa. Kuosia painettiin yhdellätoista valtavalla seulalla, ja tunnelma oli sähköinen, kun kangas imi värejä matkallaan ja avautui lopulta dynaamiseksi kukkaloistoksi.
Rakastan tämän perinteisen tekniikan konkreettisuutta, myös näin hienostuneesti toteutettuna – kyseessä on todellinen osoitus Marimekon omistautumisesta kuviotaiteelle. On ollut myös mahtavaa nähdä, miten tämä samainen kuvio muuntui puettavaksi taideteokseksi askel kerrallaan.
Ja kuinka siistiä olikaan nähdä Pistilla-kuvio tanssahtelemassa Marimekko-kupin kyljessä!