Siirry sivun sisältöön


Aro Mielonen

Kuka on Aro Mielonen?

Olen valokuva- ja videotaiteisiin keskittynyt nykytaiteilija. Tarinankertoja. Visuaalinen runoilija. Olen valmistunut Pekka Halosen akatemiasta keväällä 2019 ja tällä hetkellä opiskelen Turun Taideakatemiassa. Lisäksi olen opiskellut luovaa kirjoittamista Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulussa. Asun ja työskentelen Helsingissä.

Millaisia teemoja käsittelet taiteessasi?
Useimmiten taiteeni käsittelee identiteettiä ja vapautta. Yksilön suhdetta yhteiskuntaan. Kauneutta ja käsityksiä siitä, kuinka olla ihminen tässä maailmassa.

Miten päädyit juuri valokuvaamisen pariin?
Päädyin valokuvaamisen pariin, koska en pitänyt itseäni luovana ihmisenä. Ajattelin, että luomisen sijaan voisin dokumentoida. Opiskelun aikana käsitys itsestäni muuttui ja puhtaasti dokumentaarisen valokuvan sijaan teen vahvasti lavastettua ja puvustettua kuvaa. Valokuvaamisessa kiinnostaa kuvan suhde todellisuuteen: riippumatta siitä kuinka lavastettu, rakennettu ja puvustettu kuva on, se oli silti hetken aikaa totta. Omien visuaalisten maailmojen luominen kiinnostaa.

Kertoisitko hieman lisää Pride-ikkunan installaatioon valikoituneista teoksistasi?
Valokuvateokset syntyivät työstäessäni Syntynyt tähän kehoon -valokuvasarjaa, joka oli esillä Helsingin Taidehallin Nuoret 2019 -näyttelyssä. Kuvani tutkivat maskuliinisuutta peilaamalla sitä feminiinisyyteen ja kauneuteen sekä lapsuuden prinsessaleikkeihin ja jääkiekkopeleihin. Kuvat kysyvät mikä on sallittua ja kenelle? Kuka saa leikkiä prinsessaa? Kuvissa on minulle tyypillinen visuaalinen maailma, jossa yhdistyvät lempeä huumori ja nostalgia aikaan, jota ei koskaan ollut sekä tunnistettavia elementtejä kuten MM-95-lakana taustakankaana ja rippijuhlien albaksi muuttuva pelipaita. Minulle kuvat ovat ikään kuin keräilykuvia – jotakin kiiltokuvan ja jääkiekkokortin väliltä.

Mitä Pride-viikko merkitsee sinulle?
Olen kasvanut maaseudulla, ja lapsuudessani homoudesta oli kiellettyä puhua. Olin 9-vuotias, kun laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan, enkä ymmärtänyt miksi tästä uutisesta ei saanut puhua. Ensimmäistä kertaa Helsinki Prideen osallistuminen oli vapauttavaa ja ihmeellistä, tuntui että löysin yhteisön, jota en tiennyt olevan olemassakaan. Minulle Pride on ennen kaikkea yhteisön näkyväksi tekemistä, yhteen tulemista ja ihmisoikeuksien puolustamista. Muistutus siitä, että täällä ollaan.

Aro Mielonen

Aro Mielonen

Viljami Nissi


Kuka on Viljami Nissi?
Olen 26-vuotias, Kannuksesta kotoisin oleva, Kankaanpään taidekoulusta valmistunut helsinkiläinen kuvataiteilija.

Millaisia teemoja käsittelet taiteessasi?
Olen vuosien saatossa käsitellyt monenlaisia teemoja. Lähtökohtaisesti kaikki kumpuaa aina omasta minuudesta ja tarpeesta käsitellä jotain, kuten nyt minulle tärkeän koiran kuolema. Taiteeni harvoin käsittelee yksiselitteisesti kuitenkaan mitään yhtä teemaa, vaan taiteellisen prosessin käyntiin alulle laittanut aihe on nopeasti saanut päälleen banaanilaatikoittain muuta materiaalia. On muutamia taiteelleni ominaisia aiheita, jotka jossain vaiheessa liittyvät aina prosessiin mukaan, tällaisia teemoja ovat muun muassa maskuliinisuus, uskonnollisuus, herkkyys ja seksuaalisuus.

Kuluneen vuoden olen tehnyt taustatyötä tätä uskonnollista, ihmisen suhdetta koiraan käsittelevää näyttelyä varten tehden muun muassa jonkinlaista antropologista tutkintaa alakulttuureista, joissa koira on läsnä – pohtien esimerkiksi, miksi ihminen haluaa olla koira ja miksi koirana olo koetaan eroottisena.

Pride-ikkunaan valikoitunut maalausinstallaatio on osa Maailman kaunein koira -näyttelyä. Kertoisitko hieman lisää näyttelystä sekä erityisesti ikkunainstallaatioon valikoituneesta teoksestasi?
Maailman kaunein koira on fiktiivisestä tekstistä, maalausinstallaatioista ja kuvamanipulaatioista koostuva teoskokonaisuus, joka sai aikaisemmin tänä kesänä ensi-iltansa Vaasassa Platformissa ja Helsingissä Roihutilassa.

Näyttely kertoo tarinaa henkilöstä, joka syrjäytyy koiransa karattua, mutta löytää elämäänsä uudelleen merkityksen puppy play -koirafetissistä ja muuttuu itse koiraksi. Unenomainen tarina muuttuu hitaasti reaalitodellisuudesta fantasiaan, jossa maa on täynnä simpukoita ja Jumala, kaunis nuori koiraihminen, seisoo vaaleanpunaisen kvartsivuoren huipulla muuttaen ihmisiä koiriksi. Onnelliset, koiriksi muuttuneet ihmiset tippuvat vuorelta alas muuttuen tuulen mukana kulkeutuvaksi pölyksi.

Pride-näyttelyyn valikoitunut maalausinstallaatio on kuin tätä kohtausta kuvaava muinainen luolamaalaus, tosin vuorta vartioivat lihaksikkaat koirat ovat maalattu neonakryyleillä lakanalle, ja lakana on ommeltu täyteen kettinkejä muistuttamaan, ettei ihminen olisi koiranakaan vapaa, vaan kiinni hihnassa. Maalauksessa kiinni olevat koirat ovat muovailtu polttamattomasta savesta ja kuivuessaan haurastuvat hajoten lopulta savipölyksi.

Mitä Pride-viikko merkitsee sinulle?
Pride-viikko on iloinen muistutus siitä, miten pitkälle olemme jo monissa asioissa päässeet vuosikymmenten aikana. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että Pride on yhä mielenosoitus, eikä taistelu tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta lopu ennen kuin kaikki syrjintä tässä maailmassa on poissa.

Viljami Nissi

Viljami Nissi

{{ modalHeading }}